Lokakuu

Siis miten nyt voi olla jo lokakuu??

Kuukausi on pyörähtänyt loman jälkeen siivillä. Uusi työpaikka Lontoon ydinkeskustassa vie edelleen kaiken energian ja keskittymiskyvyn. Mun tiimiin liitymisen jälkeen on mennyt uusiksi ravintolakonsepti, ruokalistat, viinilistat, palvelukonsepti, keittiöhenkilökunta ja asiakkaita tullut lisää kymmenkertaisesti. Ja tehtävää on vielä hirveästi, että oltaisiin siellä missä halutaan olla. 

Työmatkaan on tullut 10 minuuttia lisää kun hurautan metrolla neljä pysäkkiä keskemmäs keskustaa mutta en enää joudu tulemaan kotiin yöbussilla keskellä yötä kun metro ei enää kulje. Tosin nyt kuljen aina ruuhka-aikaan mikä on ahdasta mutta kun tietää keinot saa yleensä jossain vaiheessa istumapaikan. 

Ja parasta ehkä, että nähdään Daven kanssa nyt enemmän. Välillä meni helposti viisikin päivää ennen kuin oltiin hereillä samaan aikaan. Ja syödään nyt yhdessä melkein joka ilta.

Joka aamu töihin mennessä vilkaisen sumun läpi Big Beniä ja Houses of Parliment torneja etten unohtaisi missä ollaan. Uudessa paikassa on ollut erikoisinta kuinka paljon turisteja meillä käy asiakkaina. Hirveästi japanilaisia ja amerikkalaisia ja suomalaisia. Kaikki kovin erilaisia ravintolakäyttäytymisen suhteen. Omana alalajinaan 'väsynyt turisti'-raukka joka raahautuu ravintolaan syömään jotain viimeisillä voimillaan, saattaa olla aggressiivinen. heh.

Ja juuri kuin luulin tottuneeni tähän ruokakulttuuriin tämä tulee vastaan. ETIKKAKURKKU PERUNASIPSI. Miksi? 

Hauskaa viikonloppua!!! 

Synttärit

 

Jälleen kerran synttärit mutta ihan loistavat sellaiset! Olin sanonut ettei tarvitse tehdä mitään erikoista ja muutenkin olin päivän töissä, joten yllätyin sitäkin enemmän kaikesta. Tiistaina aamulla sain lahjaksi Iitalan Teemaan kuuluvan valkoisen teepannun, joka on ihana, ja Clarinsin kosmetiikka setin, se kun on oma nykyinen suosikkini. Illalla Dave laittoi illalliseksi maksaa ja pekonia, juotiin punaviiniä ja syötiin toffeekakkua.

Keskiviikkona posti toi vielä Davelta ja Daven vanhemmilta yhteislahjana Ipod shufflen. Entinen kun on ollut rikki yli vuoden, enkä ole raaskinut ostaa uuttakaan. Ja ainut lahja jota toivoin oli kirja, jota oon etsinyt ympäri maailmaa viimeiset viisi vuotta eli Flash in the Pan. 

Nyt pitää vaan miettiä mitä teen Daven synttäreille, joihin on onneksi pari kuukautta aikaa.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Palautuu arkeen

Heips,

On ollu kunnon kiire tässä viime päivät lomalta palautumisen jälkeen. Keskiviikkona laitoin muutamaan suosikki paikkaan työhakuilmoituksia, tunnin päästä olin sopinut jo seuraavaksi päiväksi haastattelun ja perjantaina otin vastaan ensimmäisen hovimestarin työpaikkani. Hetkenhän se jo kestikin. 

Melkein viikon on ehtinyt ihmetellä uutta työpaikkaa aivan keskustassa, kulttuurishokki sinänsä. 

Koulut alkoi kunnolla keskiviikkona ja olikin kiva käydä kirjakaupassa tiistaina kun koululaiset oli ostanut kaikki hyllyt tyhjiksi kynistä, viivottimista, kalentereista ja vihoista. Tyhjää täynnä.

Äiti laittoi alkuviikosta paketissa uuden Trendin ja Costume lehden! Ihanaa suomalaista luettavaa ja huippuhyvää mustikkavalkosuklaata. Ei ole enää ees kuvia todistamassa tätä kun meni niin nopeasti. Marianne levy on vielä salapiilossaan. 

Niin ja käytiin Mr Brainwash nimisen katutaiteilijan näyttelyssä New oxford Streetillä. Tällaista nykytaidetta. Minunkin lempitaulua käyty muuntelemassa. 

Ihanaa viikonloppua!

Vikat Porto kuvat (osa4)

Otettiin ihan hirveesti kuvia matkalla mutta nämä on nyt viimeiset mitkä on pakko laittaa.

Japanilainen illallinen oli pakollinen sateisena iltana, kun ei hotellin lähellä oikein ollut muita paikkoja auki.

Paikallisia Douron valkoviinejä pääsi kokeilemaan ravintoloissa edullisesti noin kympillä. Tää oli hauska koska siinä lukee suomeksikin Kumppanuus.

Ja jälkkärit maksaa noin 3euroa joten kaikenlaisia vanukkaita. Kananmuna pohjaisia melkein kaikki: vanukkaita, marenkia, vanukaskastiketta ja siitä laivoksia.

Mantelikakku oli herkkua vika iltana.

Eiköhän tää nyt sitten riitä siitä matkasta.

Lisää lomakuvia (osa3)

Tykkään tosi paljon Portugalilaisesta tyylistä käyttää maalattuja laattoja talojen ulko ja sisä puolella. Lissabonissa on asialla omistettu loistava museokin. Portossa on paljon kiinnostavaa arkitehtuuria, koko ajan jotain nähtävää ja valokuvattavaa.

Cafe Majestic on kuuluisin ja näyttävin kahvila Portossa. Meidän siellä käydessä lounaalla se oli täynnä turisteja.

Paikallinen voileipä. Pihviä, juustoa, kinkkua, kananmuna, lihakastiketta ja vuorattuna juustolla. Aika miehistä. Itse halusin vain pienen salaatin.

Pahin houkutus  oli paikalliset leivokset joka ikkunassa.

Maailman kaunein kirjakauppa. Virallisesti.

Eihän siellä mitään kuvia olis tietenkään saanu ottaa, kuten vasta tässä vaiheessa huomasin.

Canastra Azul ja ihana ravintola idea, jossa tavallisen asiakkuuden sijaan ollaan kylässä omistajien luona. Juomat saa valita kolmesta vaihtoehdosta (vettä, puna tai valkoviiniä tai valkoista sangriaa), on vain yksi 5 ruokalajin yllätysmenu ja lähdettäessä laitetaan pieneen koriin sen verran kuin haluaa maksaa illasta. Ruoka oli perinteistä kotiruokaa mutta myös erikoisia makuyhdistelmiä. Alkuun kasvissosekeitto, sitten pieni musta papu salaatti, tapasleipiä melonista, marjoista, oliiveista ja sienistä, pääruokana tomaattinen kala makaroni pasta paistos. Jälkiruoaksi kotona tehtyjä kakkuja, juustokakku, omenakakku ja suklaapiiras, ja tietenkin port viiniä. Kaiken tarjoili Portugalin ystävällisin mies.

Me saatiin isännältä kolme palaa kakkua kun itse en voinut syödä sitä kala pataa ollenkaan. Jälkkäri olikin parasta!